Haastattelussa Arto Viljanen


Hämeenlinnan Jalkapalloseuran vaikutusta paikallisen lajikulttuurin kehittymisen taustalla avasi Aki Huuhtolan haastattelussa pitkäaikainen jalkapallotoimija Arto Viljanen, joka muistetaan erityisesti FC Hämeenlinnan pitkäaikaisena voimahahmona ja HJS:n hallituksen jäsenenä. Nykyisin Arto toimii SEO:n toimitusjohtajana, mutta seuraa edelleen tarkalla silmällä paikallisen jalkapallon tilaa.

 

Arto Viljanen tarkkaili paikallisen jalkapallon kehitystä aitiopaikalta

 

Tapasin FC Hämeenlinnan entisen puheenjohtajan ja toimitusjohtajan Arto Viljasen. Keskustelimme Hämeenlinnan Jalkapalloseurasta ja sen merkityksestä Hämeenlinnalaiselle jalkapallolle. Hämeenlinnan Jalkapalloseura perustettiin vuonna 1999. Annetaan Arton kertoa oma näkemyksensä HJS:n merkityksestä alueen jalkapallon kehitykselle.

”Vuonna 1991 syntyi FC Hämeenlinna, kun Pallo-Kärpät ja HPK jalkapallo löivät edustustasolla kimpsut yhteen. Tästä seurasi se, että junioriseurat rupesivat myös miettimään yhdistymistä. Yhdistymiseen meni kuitenkin vielä 8 vuotta aikaa. Junioriseurojenkin voimat alkoivat vähän hiipua , ja ne katsoivat, että yhteisin voimin voisi tulla parempi lopputulos.

90-luvun puolessa välissä oli vielä semmoinen tilanne Hämeenlinnassa, että Kantolan alueelta kunnostettiin nahkatehtaan palloiluhalli. Ennen sitä junioreita oli kaupungissa noin 300 ja pari talvea nahkatehtaan hallin perustamisen jälkeen määrä oli tuplaantunut ja junioreita oli jo 600. Nahkatehtaan sulkemisen jälkeen  homma lähti jälleen vähän hiipumaan, kun taas ei ollutkaan  kunnon ympärivuotisia harjoitteluolosuhteita. Kun Pullerin halli valmistui tammikuussa 1999, se antoi uuden mahdollisuuden lähteä tekemään järkevää ympärivuotista toimintaa ja juniorimäärät lähtivät taas uudelleen kasvuun. Silloin seurat merkkasivat hallista omia osakkeita, eli harjoitusvuoroja ja näin rakennettiin juniorijalkapallon uutta tulemista.

HJS:n perustaminen oli juniorijalkapallon uusi alku Hämeenlinnassa.”

 

Nykyiseen kokoonsa HJS on kasvanut vuosien varrella ja kasvuun liittyy positiivista kehitystä

”Seuran kasvu lähti liikkeelle hallin perustamisen jälkeen vuonna 1999. HJS on tuplannut kokonsa pelaajamäärien osalta. Tähän on vaikuttanut kaksi suurta asiaa. Ensimmäinen on se, että olosuhteet ovat kehittyneet paljon. Halli mahdollistaa ympärivuotisen harjoittelun ja ulkoaluekin on kehittynyt paljon tekonurmineen. Toinen asia on se, että Hämeenlinnassa vallitsi jalkapallobuumi, kun FC Hämeenlinna raivasi tietä liigaan. Kiinnostus jalkapalloa kohtaan lajina kasvoi ja olosuhteet mahdollistivat sen, että harrastajia tuli lisää lajin pariin.”

 

Tärkeimpiä tekijöitä HJS:n edustuksen menestymiselle ovat olleet FC Hämeenlinnassa pelanneet pelaajat

”HJS:n runkona ovat pelaajat, jotka ovat FC Hämeenlinnan riveissä pelanneet Ykköstä ja Kakkosta, näin ollen olisi ollut ihme, jos nousua Nelosesta Kolmoseen ei olisi tapahtunut. Oli enemmänkin itsestäänselvyys, että nousu tapahtui. Tänä vuonna nousun pitäisi tapahtua Kakkoseen,  sitten vasta tosipelit alkavat. Kakkosessa ei enää pärjää kuin täysin ammattimaisella toiminnalla.”

 

Juniorityön merkitys HJS kehittymiseen on erittäin tärkeää

”Juniorityö on kaikki kaikessa. Viime vuonna seuraan tuli mestaruustason mitalit, kun Haka/HJS:n yhdistetty joukkue, jossa oma poikani Timokin pelasi, pääsivät SM-kakkoseksi A-junioreissa. Tätä ennen HJS:n joukkueista vain Pullerin Rohkeat Potkijat ovat juhlineet SM-tason mitaleita. Muuten näitä B tai A-junioreiden SM-sarjapaikkojakaan ei ole kuin yhden käden sormilla laskettavissa.

Todellista näyttöä juniorityön laadukkuudesta ei vielä ole. Varmasti se menee eteenpäin, mutta niin menevät muutkin. Esimerkki yksittäisistä pelaajista, jotka ovat HJS:n kautta nousseet maajoukkueeseen, ovat Mäenpään veljekset, sitten onkin aika paljon rauhallisempaa.  Nyt onneksi Lauri Kesti on päässyt parrasvaloihin. Tyttöjen puolella on ollut useampiakin, mutta tekemistä myös yksilötasolla riittää sekä pojissa että tytöissä. Jokapäiväinen työ kentällä ja sen ulkopuolella ratkaisee. Niin kuin aiemmin totesin, juniorityö on seuralle kaikki kaikessa.”

 

Jalkapallon näkyvyyttä Hämeenlinnassa HJS on kasvattanut yksinkertaisesti ihan käytännön työllä.

”Esimerkiksi, kun seurassa on 1000 junioria ja näiden perheet, niin sehän on jo useampi tuhat ihmistä. Hämeenlinnan kokoisessa kaupungissa se on jo merkittävä määrä. Näkyvyys tulee lajin harjoittajien määrän kautta. Paljon on kuitenkin työtä siinä, että näkyvyyttä saataisiin esimerkiksi tiedottamisen kautta lisättyä. Se on tällä hetkellä vähän huonossa hapessa, niin kuin se on ollut aina. Täällä ei pidetä jalkapalloväen puolia, jos jalkapalloväki ei pidä itse omia puoliaan.

Oma tiedottaminen olisi kaikki kaikessa. Siihen pitää vain löytää tapoja olla aktiivinen median ja kaikkien muidenkin yhteistyökumppaneiden suuntaan. Omaa sanomaa pitäisi tuoda läpi ja se vaatisi ihan ammattilaisia mukaan tekemään sitä työtä.”

 

Olisi myös tärkeää saada laajempaa kannattajakulttuuria Hämeenlinnalaiselle jalkapallolle. Tähän vaikuttaa kaksi tekijää.

”Laajempi kannattajakulttuuri syntyy yhteisöllisyyden ja menestymisen kautta. Yhteisöllisyys on sitä, että koetaan asia omakseen. Sen kasvattaminen on ollut täällä hirveän vaikeaa. Sinäkin aikana, kun saimme menestystä, eli pelasimme liigassa ihan kärkipaikoilla, niin siltikään sitä ei pitkäjänteisesti otettu omaksi asiaksi. Se oli niin vierasta, jalkapallo ei ole ollut täällä luontainen laji. Laveamman kannattajapohjan synnyttäminen olisi erityisen tärkeää.

Palaan vielä asetelman alkuun: Kun vuonna 1991 perustettiin FC Hämeenlinna edustusjoukkueiden raunioille ja kahdeksan vuotta myöhemmin perustettiin HJS juniorijoukkueiden raunioille, niin homma meni väärinpäin. Olisi pitänyt olla niin, että samassa yhteydessä tai samoihin aikoihin oltaisiin lyöty kaikki ne hynttyyt yhteen. Silloin olisi ollut suora putki. Aika oli kuitenkin erilainen, eikä tämä ollut mahdollista tuossa vaiheessa.

Niinhän sen pitäisi terveessä jalkapalloyhteisössä olla, että junioreista sinne ihan ylös asti on samat värit ja sama seura olemassa. Parhaita menestyjiä on ne, joilla on sama väri ja paita pienestä pojasta tai tytöstä lähtien ihan ylös asti. Seurayhteisöllisyyden synnyttämiseen riittää vielä kovasti tekemistä.”

 

Seuran kehittymiseen paremmaksi vaikuttavat monet asiat.

”Ennen kaikkea se on resurssikysymys. Tahdolla pääsee tiettyyn pisteeseen asti, mutta resurssi kysymyshän se on. Kun on paljon harrastajia, pitää saada aktiivisia seuratoimijoita paljon, pitää olla eteenpäin nojaavat suunnitelmat, jne.  Jos tason nostoa ajatellaan, pitää olla hyvä valmennus. Hyvät olosuhteet on jo olemassa, että siinä mielessä lähtökohta on erinomainen.

Valmennuksen puolelle pitää olla resursseja palkata ammattilaisia. Kaikkea ei voi maksattaa junioreilla ja heidän vanhemmillaan. Pitää olla muuta panostusta ja panostajia siinä ympärillä.”

 

Seuran pitää itse tehdä linjaus mihin asti se haluaa ja mikä on sen kehittymisen kannalta tärkein ja paras juttu.

”Eihän kaikkien seurojen tarvitse olla Suomen mestareita tai tavoitella top-5 sijoituksia. Joillekin voi olla hyvä juttu se, että pelataan omilla kasvateilla Kakkosta ja pärjätään siellä. Se voi olla jopa erinomaisen hyvä juttu. Se on sitten ponnahduslauta parhaille mennä eteenpäin. Ja sitten olisi rinnalla mahdollisuus myös pelata jossain alemmissa sarjoissa harrastetasolla junioripolun päätteeksi. Tärkeintä olisi kuitenkin, että kaikki, jotka kulkevat junioripolun läpi, jäisivät tavalla tai toisella jalkapallon pariin. Sitä kautta menestys syntyisi.

Esimerkiksi tietojeni mukaan FC Hämeenlinnan vanhoista pelaajista 10-20 on tällä hetkellä tiiviisti HJS:n junioritoiminnassa mukana. On hallituksessa, on joukkueiden valmentajina ja ikäluokka –vastaavina tai joukkueenjohtajina. He ikään kuin vievät eteenpäin aiemmin oppimaansa muiden hyväksi, antavat takaisin lajille. Jos sen saisi toimimaan, olisi vaikka kuinka hyvät menestymisen mahdollisuudet.

Kyllä minä näen, että menestystä pitää jossain vaiheessa tulla, koska menestys ruokkii kiinnostusta lajiin. Joko sitä pitää tulla junioritasolla tai edustusjalkapallossa, mutta jossain sitä pitää tulla.”

 

Mikä sitten on tulevaisuudessa HJS:n merkitys Hämeenlinnalaiselle huippujalkapallolle?

”HJS on Hämeenlinnalaisen jalkapallon tulevaisuus. HJS:n toiminta nojaa leveämmille hartioille kuin muiden jalkapallotoimijoiden täällä. En vähättele yhtään jalkapallotoimijaa, koska kaikki, jotka ovat lajin parissa tekevät hyvää työtä, siitä ei ole kysymys. Mutta kun realisteja ollaan, niin suurin massa junioreita on täällä HJS:n puolella niin tytöissä kuin pojissa ja se tarjoaa sen mahdollisuuden tehdä myöskin hyvää jälkeä edustusjalkapallossa.  Mutta edustusjalkapallossa, niin kuin aiemmin sanoin, pitäisi välittömästi tämän kauden jälkeen saada nousu Kakkoseen ja sitten tarvitaan tavallaan uusi ajatus siitä, että miten siitä eteenpäin.”

 

Teksti: Aki Huuhtola, toimittajaharjoittelija
Haastattelu tehty toukokuussa 2017