Pelaajan polku tukee laadukkaan arjen rakentamista


Valo ry määrittelee sporti.fi-sivustollaan Urheilijan Polun seuraavasti:

”Urheilijan Polulla kuvataan urheilijan matkaa lapsuudesta huippuvaiheeseen. Muuttuvassa maailmassa on tarkoituksenmukaista tarkastella koko polkua ja urheilijan kehittymiseen tarvittavia tekijöitä polun eri vaiheissa. Polku luo kuvaa eri vaiheissa olevien toimijoiden rooleista ja yhteistyötarpeista. Urheilijan polun lajikuvaus kertoo konkreettisesti sen, mitä taitoja, harjoitusmääriä ja valmennuksen sisällön painopisteitä polulla tulisi eri ikävaiheissa olla. Urheilijat etenevät polulla yksilöllisten taipumustensa ja harjoitustaustojensa mukaisesti. Urheilijan Polku jakautuu kolmeen osaan: lapsuus-, valinta- ja huippuvaiheeseen.”  http://www.sport.fi/huippu-urheilu/urheilijan-polku

SPL Tampereen pelaajan polku -työstö

Palloliiton strategiaan pohjautuvassa SPL Tampereen strategiassa vuosille 2014-16 oli yhtenä pelaajakehitystä tukevana tavoitteena rakentaa pojille ja tytöille alueelliset pelaajien kehityspolut kilpaurheilun vaatimukset huomioiden. Piirin silloinen pelaajakehitysvaliokunta otti tämän asian edistämisen painopistealueekseen. Tavoitteena oli kuvata, miten seurat voivat yhdessä parhaiten tukea pelaajan kehittymistä. Halusimme myös kertoa joillakin mittareilla, millaisin tuloksin seurat olivat viime vuosina pelaajakehitystä toteuttaneet. Ajatus oli, että samalla kannustettaisiin seuroja tarkentamaan toiminta-ajatustaan pelaajakehityksen suhteen.

Paljon tunteita ja mielipiteitä herättäneen aiheen käsittely vei lopulta koko strategiakauden. Samaan aikaan Palloliiton uusi strategia nosti pelaajakehityksen entistäkin selvemmin painopistealueeksi. Yhtenä tavoitteena siellä on pelaajapolun kuvaaminen valtakunnallisesti ja alueellisesti. Strategiassa painotetaan myös Palloliiton (piireineen) yhtenäisiä toimintamalleja ja valtakunnallista yhdessä tekemistä. SPL Tampereen hallitus päättikin, että ei ole järkevää julkaista omaa pelaajan polkua tässä tilanteessa.

Mitä jäi käteen?

Kävimme useita hyviä keskusteluita eri foorumeissa. Uskalsimme keskustella vaikeistakin asioista, kuten seurojen rooleista ja profiileista pelaajan polulla. Yleinen ilmapiiri kehittyi myönteisemmäksi ja seurayhteistyötä aiempaakin suosivammaksi. Mietimme mm., miten pelaajaa konkreettisesti tuetaan polun eri vaiheissa? Mitä toiminnan pitäisi sisältää, jotta pelaajaa tuetaan mahdollisimman hyvin? Millainen on seurojen yhdessä sopima polku seurasta toiseen kohti aina haastavampaa ja kehittävämpää toimintaympäristöä? Määrittelimme myös pelaajan polku -kuvaukset huippupelaajien ja yleisesti pelaajien näkökulmasta. Palloliiton strategiassa on ilahduttavasti mainittu samat pelaajan polku -kuvaukset ja lisäksi vielä SPL Tampereelle aina tärkeä Futsal-pelaajan polku.

Kirjasimme huippupelaajan polku -kuvaukseemme eri vaiheiden toiminnalliset sisällöt. Lasten vaiheeseen muotoutui lopulta ajatus siitä, että kaikki junioriseurat voisivat tavoitella tällaista toiminnan laatua – olla lasten vaiheen huippuseuroja. Se tarkoittaisi käytännössä sitä, että seura määrittelee toiminta-ajatuksessaan, -suunnitelmissaan ja mittareissaan aloittavien ikäluokkien ja alle 11-vuotiaiden toiminnan laadun olevan ensisijainen painopistealue. Tätä kautta saisimme lisättyä aloittavien pelaajien sekä innostuneiden ja kyvykkäiden pelaajien määrää. Kun lasten toiminta on kunnossa, seura panostaisi nuorten/valintavaiheen toiminnan kehittämiseen mahdollisuuksiensa mukaisesti. Kun oman seuran toimintaympäristö ei enää ole riittävän haastava pelaajalle, häntä tuetaan yhteistyöseuran toiminnoilla ja tämän jälkeen jossain vaiheessa pelaaja siirtyy sopivaa haastetta tarjoavaan seuraan. Tätä olisi pelaajan polku konkreettisesti.

Auttaakseen seuroja toiminnan laadun nostamisessa SPL Tampereen hallitus on päättänyt subventoida D- ja C-kurssien hintoja noin 15 000 eurolla kuluvan vuoden aikana. Toivottavasti tämä auttaa seuroja lisäämään koulutettujen lasten valmentajien määrää reilusti.

Mitä tämä tarkoittaa Hämeenlinnan jalkapalloseuralle?

HJS on kehittänyt toimintaansa suunnitelmallisesti UEFA:n tunnustamasta Grassroots-seurasta myös huipulle tähtäävän pelaajan polun tarjoavaksi seuraksi. Seurassa on tehty johtopäätökset siitä, mitä seura itse pystyy tarjoamaan ja missä tehdään seurayhteistyötä. Tästä on esimerkkinä yhteistyö HJK:n sekä FC Hakan/FC Haka-juniorien kanssa. Tällaista pelaajalähtöistä ja käytännön tarpeista lähtevää konkreettista seurayhteistyötä juuri tarvitsemme. Toivon, että Kanta-Hämeen seurat miettisivät yhdessä, miten HJS:ssa olevaa osaamista voitaisiin hyödyntää koko alueen hyväksi. Pelaajan polun ja seurayhteistyön syventämisen osalta lähtisin keskusteluihin konkreettisesti yhden-kahden asian kautta. Se voi olla vaikka tiettyjen pelaajien tukeminen tai valmentajakoulutusyhteistyön aloittaminen jollain määritellyillä toimenpiteillä.

Lopuksi

Jäämme siis odottamaan Palloliiton pelaajan polkujen kuvauksia. Meillä on kolme vuotta asian aktiivista työstämistä takana. SPL Tampereen seuroilla onkin erinomaiset valmiudet ja mahdollisuudet jalkauttaa tulevat pelaajan polut käytäntöön heti kuluvan vuoden aikana.

Muutama askel tänään, pari lisää huomenna ja pian ollaankin jo matkalla kohti parempaa.


Kirjoittaja

Mikko Tulonen
Nuorisopäällikkö
Tampereen Piiri

Artikkeli julkaistu HJS Lehdessä 1/2017